Raakileista houkutteleviksi sijoituskohteiksi
Kansallinen Lääkekehityskeskus on perustettu tarjoamaan tukea varhaisen vaiheen lääkekehitysinnovaatioille, joita perinteiset pääomasijoittajat usein karttavat. Merla korostaa, että monet esimerkiksi yliopistoissa syntyvät innovaatiot kaipaavat tukea juuri alkuvaiheessa, jossa ne ovat vielä ”raakileita”. Alkuvaihe on innovaatioille se pahin sudenkuoppa, niin sanottu kuolemanlaakso, johon monet lupaavat tutkimukset kariutuvat tarvittavan rahoituksen ja tuen puutteen vuoksi. Kansallisen Lääkekehityskeskuksen tavoitteena on helpottaa juuri tätä tilannetta. Se tarjoaa lääkekehityksen alkuvaiheeseen rahoituksen lisäksi osaamista ja neuvontaa, jotta innovaatiot saadaan tasolle, että ulkopuoliset sijoittajat ovat valmiita niihin investoimaan. Kansallisen Lääkekehityskeskuksen vision mukaan sen tehtävä on rakentaa siltoja tutkimuksen ja kaupallistamisen välille ja siten edistää myös kansainvälisen rahoituksen mahdollisuuksia ja kaupallista menestystä.
Tieteestä kaupalliseen toimintaan
Keskuksen tehtävät jakautuvat tieteellisiin ja kaupallisiin. Tieteellisiin tehtäviin kuuluu mm. lupaavien lääkeaihioiden tunnistaminen ja evaluointi, kun taas kaupalliset tehtävät keskittyvät näiden aihioiden tarvitseman verkoston rakentamiseen ja kaupallistamiseen. Keskus pyrkii myös laajentamaan omaa yhteistyöverkostoaan lääkekehityksen toimittajaketjussa ja avainsidosryhmien kanssa, samalla lisäten suomalaisen lääkekehitysekosysteemin tunnettuutta ja arvostusta. Keskuksella on 20 miljoonan euron rahoitus, mikä mahdollistaa sen, että se voi toimia joustavasti uusien, lupaavien lääkeaihioiden tunnistamisessa ja kehittämisessä.
Korkeat riskit, valtavat mahdollisuudet
Lääkekehitys on ala, joka sisältää sekä suuria riskejä että potentiaalisesti erittäin suuria palkintoja. Noin 80 % ensimmäisen ja toisen kliinisen vaiheen testauksen läpikäyneistä lääkemolekyyleistä epäonnistuu. Onnistumiset voivat kuitenkin olla merkittäviä. Hyvä esimerkki suomalaisesta menestystuotteesta on Bayerin ehkäisykierukka Mirena, joka on saavuttanut yli miljardin dollarin vuosimyynnin. Menestyksen saavuttaminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä sijoittajilta, yrittäjiltä ja yrityksiltä. Uuden lääkkeen kehittäminen konseptista markkinoille kestää yleensä noin kymmenen vuotta.
Bioteknologia-alan startuppeja ja asiantuntijoita kaivataan
Vaikka Suomi tunnetaan korkeatasoisesta tieteellisestä tutkimuksesta bioteknologian alalla, Merla ilmaisee huolensa siitä, ettei maassamme ole viime aikoina syntynyt yhtä paljon alan startup-yrityksiä kuin voisi odottaa. Huoli perustuu Pohjoismaiden välillä tehtyyn vertailuun. Esimerkiksi Tanskassa bioteknologian sektori kukoistaa ja startup-yrityksiä syntyy tiheään tahtiin. Tanskan malli osoittaa, että vahva ja dynaaminen startup-ekosysteemi voi edistää kokonaisvaltaisesti alueen taloudellista kasvua ja innovaatiokykyä.
Kansallinen Lääkekehityskeskus rekrytoi nyt kokeneita bioteknologian asiantuntijoita lääkekehityksen eri osa-alueilta. ”Toiminnan menestys edellyttää laaja-alaista osaamista lääkekehityksen eri vaiheissa ja siksi keskitymme tämän vuoden suunnitelmissa vahvan tiimin rakentamiseen”, Merla kertoo. Juuri nyt keskukselle haetaan tieteellistä johtajaa, hae paikkaa täältä: https://tyopaikat.oikotie.fi/avoimet-tyopaikat/tutkimusjohtaja-chief-scientific-officer/1860035