Kansallinen L\u00e4\u00e4kekehityskeskus on perustettu tarjoamaan tukea varhaisen vaiheen l\u00e4\u00e4kekehitysinnovaatioille, joita perinteiset p\u00e4\u00e4omasijoittajat usein karttavat. Merla korostaa, ett\u00e4 monet esimerkiksi yliopistoissa syntyv\u00e4t innovaatiot kaipaavat tukea juuri alkuvaiheessa, jossa ne ovat viel\u00e4 ”raakileita”. Alkuvaihe on innovaatioille se pahin sudenkuoppa, niin sanottu kuolemanlaakso, johon monet lupaavat tutkimukset kariutuvat tarvittavan rahoituksen ja tuen puutteen vuoksi. Kansallisen L\u00e4\u00e4kekehityskeskuksen tavoitteena on helpottaa juuri t\u00e4t\u00e4 tilannetta. Se tarjoaa l\u00e4\u00e4kekehityksen alkuvaiheeseen rahoituksen lis\u00e4ksi osaamista ja neuvontaa, jotta innovaatiot saadaan tasolle, ett\u00e4 ulkopuoliset sijoittajat ovat valmiita niihin investoimaan. Kansallisen L\u00e4\u00e4kekehityskeskuksen vision mukaan sen teht\u00e4v\u00e4 on rakentaa siltoja tutkimuksen ja kaupallistamisen v\u00e4lille ja siten edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4lisen rahoituksen mahdollisuuksia ja kaupallista menestyst\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Keskuksen teht\u00e4v\u00e4t jakautuvat tieteellisiin ja kaupallisiin. Tieteellisiin teht\u00e4viin kuuluu mm. lupaavien l\u00e4\u00e4keaihioiden tunnistaminen ja evaluointi, kun taas kaupalliset teht\u00e4v\u00e4t keskittyv\u00e4t n\u00e4iden aihioiden tarvitseman verkoston rakentamiseen ja kaupallistamiseen. Keskus pyrkii my\u00f6s laajentamaan omaa yhteisty\u00f6verkostoaan l\u00e4\u00e4kekehityksen toimittajaketjussa ja avainsidosryhmien kanssa, samalla lis\u00e4ten suomalaisen l\u00e4\u00e4kekehitysekosysteemin tunnettuutta ja arvostusta. Keskuksella on 20 miljoonan euron rahoitus, mik\u00e4 mahdollistaa sen, ett\u00e4 se voi toimia joustavasti uusien, lupaavien l\u00e4\u00e4keaihioiden tunnistamisessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4\u00e4kekehitys on ala, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 suuria riskej\u00e4 ett\u00e4 potentiaalisesti eritt\u00e4in suuria palkintoja. Noin 80 % ensimm\u00e4isen ja toisen kliinisen vaiheen testauksen l\u00e4pik\u00e4yneist\u00e4 l\u00e4\u00e4kemolekyyleist\u00e4 ep\u00e4onnistuu. Onnistumiset voivat kuitenkin olla merkitt\u00e4vi\u00e4. Hyv\u00e4 esimerkki suomalaisesta menestystuotteesta on Bayerin ehk\u00e4isykierukka Mirena, joka on saavuttanut yli miljardin dollarin vuosimyynnin. Menestyksen saavuttaminen vaatii kuitenkin pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 ja sitkeytt\u00e4 sijoittajilta, yritt\u00e4jilt\u00e4 ja yrityksilt\u00e4. Uuden l\u00e4\u00e4kkeen kehitt\u00e4minen konseptista markkinoille kest\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 noin kymmenen vuotta.<\/p>\n
Vaikka Suomi tunnetaan korkeatasoisesta tieteellisest\u00e4 tutkimuksesta bioteknologian alalla, Merla ilmaisee huolensa siit\u00e4, ettei maassamme ole viime aikoina syntynyt yht\u00e4 paljon alan startup-yrityksi\u00e4 kuin voisi odottaa. Huoli perustuu Pohjoismaiden v\u00e4lill\u00e4 tehtyyn vertailuun. Esimerkiksi Tanskassa bioteknologian sektori kukoistaa ja startup-yrityksi\u00e4 syntyy tihe\u00e4\u00e4n tahtiin. Tanskan malli osoittaa, ett\u00e4 vahva ja dynaaminen startup-ekosysteemi voi edist\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaisesti alueen taloudellista kasvua ja innovaatiokyky\u00e4.<\/p>\n